Kerrostalon vanhoja lämpöpattereita ei yleensä tarvitse uusia lämpöpumpun asennuksen yhteydessä. Vaikka vanha lämmönjakoverkosto olisi mitoitettu korkealle 70/40 °C lämpötilalle, vanhat järjestelmät ovat poikkeuksetta alkuperäisen suunnittelun jäljiltä reilusti ylimitoitettuja. Lisäksi ikkunaremontit, rakenteiden tiivistäminen ja ilmaston lämpeneminen ovat pienentäneet kiinteistön todellista lämmöntarvetta. Lämpöpumpun vaatima matalampi menoveden lämpötila kompensoidaan fysiikan lakien mukaisesti: nostamalla verkoston tilavuusvirtaa hallitusti ja säätämällä patteriventtiilit uudelleen. Vanhat patterit sopivat uuteen järjestelmään erinomaisesti, mikäli ne ovat mekaanisesti ehjiä.
Kun taloyhtiön hallitus pohtii siirtymistä maalämpöön tai poistoilmalämpöpumpun (PILP) asentamista kaukolämmön rinnalle, esiin nousee lähes aina sama pelko: "Kestääkö vanha patteriverkosto, ja pitääkö kaikki patterit uusia, koska lämpöpumppu ei tuota yhtä kuumaa vettä kuin kaukolämpösiirrin?"
Pelko on ymmärrettävä, mutta fysiikan ja kiinteistön energiakäyttäytymisen näkökulmasta useimmiten aiheeton. Patteriverkoston kallis uusiminen on harvoin tarpeen. Sen sijaan vanhan 70/40 °C mitoituksen sokea noudattaminen uudessa lämpöpumppujärjestelmässä on virhe, joka romuttaa luvatut säästöt heti ensimmäisenä talvena.
Miksi lämpöpumppu vihaa 70 asteen menovettä?
Kaukolämpöverkossa on helppo tuottaa talvipakkasilla jopa yli 70-asteista menovettä pattereille, koska energia siirtyy kiinteistöön suoraan lämmönsiirtimen läpi. Lämpöpumppu sen sijaan on termodynaaminen laite.
Lämpöpumpun hyötysuhde (COP) on suoraan riippuvainen siitä, kuinka korkealle lämpötila pitää kompressorilla puristaa. Jos lämpöpumppu pakotetaan tuottamaan 70 °C vettä, sen sähkönkulutus kasvaa rajusti, hyötysuhde romahtaa ja kompressorin mekaaninen kuluminen kiihtyy.
Lämpöpumppu toimii optimaalisesti ja tuottaa parhaan taloudellisen säästön, kun patteriverkoston menoveden lämpötila pidetään mahdollisimman matalana, ihanteellisesti alle 55 asteessa kovimmillakin pakkasilla.
Kolme syytä, miksi vanhat patterit riittävät matalammalla lämpötilalla
Miten on mahdollista lämmittää asunnot +21 asteeseen, jos pattereihin ei enää ajeta 70-asteista vettä? Vastaus löytyy rakennushistoriasta ja ympäröivästä maailmasta.
- Järjestelmät on poikkeuksetta ylimitoitettu: Kun 1960–1980-lukujen kerrostaloja rakennettiin, patterit ja lämmitysverkostot suunniteltiin raskaalla varmuuskertoimella. Patterit valittiin esitteistä usein "pykälää isompina" varmuuden vuoksi.
- Kiinteistöä on tiivistetty ja remontoitu: Alkuperäinen mitoitus tehtiin rakennusvuoden eristyksille ja hatarille ikkunoille. Nykypäivänä taloyhtiöön on lähes poikkeuksetta tehty ikkunaremontti tai rakenteita on tiivistetty. Rakennuksen todelliset lämpöhäviöt ovat nykyään huomattavasti pienemmät kuin mitoitushetkellä, jolloin vanhan patterin luovutusteho riittää pitämään huoneen lämpimänä selvästi haaleammallakin vedellä.
- Ilmasto on muuttunut: Vanhat mitoituslämpötilat laskettiin jopa -25 °C tai -30 °C huippupakkasille, jotka kestävät pitkään. Kymmenien vuosien aikana tapahtunut ilmaston lämpeneminen tarkoittaa, että todellisia, alkuperäisen mitoituksen vaatimia ääriolosuhteita esiintyy enää äärimmäisen harvoin ja lyhyitä aikoja.
Ratkaisu: Lämpötila alas, tilavuusvirta ylös
Kun veden lämpötilaa lasketaan, lämmitysteho kompensoidaan fysiikan lakien mukaisesti kasvattamalla kiertävän veden määrää.
Tämä tarkoittaa käytännössä tilavuusvirran hallittua nostoa patteriverkostossa. Koska vesi ei ole enää yhtä kuumaa, sitä pitää virrata patterin läpi enemmän aikayksikössä, jotta huoneeseen siirtyy sama määrä lämpöenergiaa.
Jotta tämä toimii tasapuolisesti koko kerrostalossa ilman, että alimpien kerrosten patterit kohisevat ja ylimpiin ei riitä lämpöä, vaaditaan kaksi toimenpidettä:
- Patteriventtiilien säätö ja perussäätö: Verkosto on tasapainotettava uuden tilavuusvirran mukaiseksi.
- Kiertovesipumpun optimointi: Pumpun on pystyttävä siirtämään uusi, suurempi vesimäärä hallitusti.
Niin kauan kuin vanhat patterit ovat mekaanisesti ehjiä ja vapaat korroosiosta, niillä on vielä runsaasti käyttövuosia edessään. Niitä ei kannata heittää roskalavalle pelkän lämpöpumppu-investoinnin varjolla.
Älä arvaa – todenna riittävyys Lämpöselvityksellä
Laitemyyjien tarjouksissa patteriverkoston riittävyys kuitataan usein lauseella "patterit todennäköisesti riittävät". Taloyhtiön hallituksen ei kuitenkaan pidä perustaa satojen tuhansien eurojen hanketta arvauksiin.
Puolueettomassa Lämpöselvityksessä kiinteistön toiminta simuloidaan asiantuntijoiden kehittämällä dynaamisella A-Nodes -fysiikkamoottorilla, joka kykenee 8760 tunnin tarkkalaskentaan. Laskennassa huomioidaan tehdyt ikkunaremontit, nykyiset rakenteet ja paikalliset sääolosuhteet.
Näin hallitus saa jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa matemaattisen varmuuden siitä, millä menoveden lämpötilalla kiinteistö oikeasti pysyy lämpimänä ja minkälaisen todellisen hyötysuhteen (SCOP) lämpöpumppu saavuttaa asennettuna vanhaan verkostoon.
Jatketaan yhdessä
Varmista, että hankkeesi perustuu riippumattomaan laskentaan ja saa avustuksen vaatiman dokumentoinnin kuntoon.
Pyydä asiantuntijan arviointikäyntiä